Siirry suoraan sisältöön

Patenttien hakemusmäärä tasaantui

Kansallisten patenttihakemusten määrä laski jonkin verran edellisvuosien korkeasta tasosta. Hakemusten määrä vaihteli kuitenkin teknologia­-aloittain.

PRH:n tutkimien kansainvälisten PCT-hakemusten määrän jo muutaman vuoden kestänyt lasku jatkui edelleen.

Kansallisten patenttihakemusten määrä laski

Kansallisten patenttihakemusten määrä laski. Vuonna 2022 hakemuksia tuli 1 447, kun vuonna 2021 niitä tuli 1 662.


Loppuunkäsitellyt kansalliset patenttihakemukset

Käsiteltyjen kansallisten patenttihakemusten määrä nousi. Vuonna 2022 käsiteltiin 1 731 hakemusta, kun vastaava luku vuonna 2021 oli 1 552.


Käsitellyt PCT-hakemukset (PCT/RO)

PRH:ssa käsiteltyjen kansainvälisten PCT-hakemusten määrä laski. Vuonna 2022 hakemuksia käsiteltiin PRH:ssa 855, kun vuonna 2021 niitä käsiteltiin 974.


Tehdyt uutuustutkimukset (PCT/ISA)

Tehtyjen uutuustutkimusten määrässä oli hienoista laskua. Vuonna 2022 niitä tehtiin 316, kun vuonna 2021 tutkimusten määrä oli 391.


Suomessa voimaansaatetut eurooppapatentit (EPO)

Suomessa voimaansaatettujen eurooppapatenttien määrä laski selvästi. Vuonna 2022 saatettiin voimaan 4 473 eurooppapatenttia, kun vastaava luku vuonna 2021 oli 6 609.


Loppuunkäsitellyt hyödyllisyysmallihakemukset

Loppuunkäsiteltyjen hyödyllisyysmallihakemusten määrä pysyi tasaisena. Vuonna 2022 käsiteltiin 259 ja vuonna 2021 käsiteltiin 251 hakemusta.



Järjestelmäuudistus saatiin loppusuoralle

Vuoden 2022 aikana viimeistelimme patentti- ja hyödyllisyysmallihakemusten käsittelyjärjestelmän ja uudet sähköiset palvelut julkaisua vaille valmiiksi.

Käsittelyjärjestelmän lisäksi uudistettuun kokonaisuuteen sisältyvät tieto-, lehti-, asiakirja- ja maksupalvelut. Järjestelmä ja uudet palvelut otettiin käyttöön vuoden 2023 alussa.

Patentin ja hyödyllisyysmallin juhlavuodet

Vuonna 2022 vietimme suomalaisen patentin ja hyödyllisyysmallin juhlavuosia. Ensimmäinen suomalainen patentti myönnettiin 180 vuotta sitten, ja ensimmäinen hyödyllisyysmalli myönnettiin vuonna 1992.

Vuonna 1842 keisarillisen Suomen senaatti myönsi manufaktuurijohtokunnan lausunnon perusteella ensimmäisen patentin. Ensimmäinen suomalainen ”pikkupatentti” eli hyödyllisyysmalli myönnettiin vuonna 1992.

Hyödyllisyysmallin suoja-aika on lyhyempi kuin patentilla. Hyödyllisyysmallilta vaadittava keksinnöllisyyden taso voi olla alhaisempi kuin patenteilla.

Julkaisimme hyödyllisyysmalliaiheisia kirjoituksia juhlavuoden blogissa.Avautuu uuteen välilehteen


(Vas.) En­sim­mäi­nen suo­ma­lai­nen pa­tent­ti myön­net­tiin 1842 rau­tai­sel­le pu­hal­lin­ko­neel­le. (Oik.) En­sim­mäi­nen suo­ma­lai­nen hyö­dyl­li­syys­mal­li myön­net­tiin 1992.


Yhtenäispatentin voimaantuloa valmisteltiin

Vuonna 2022 yhtenäispatentin ja yhdistetyn patenttituomioistuimen valmistelut etenivät käytännön toteutukseen. Yhtenäispatenttijärjestelmän ja yhteisen tuomioistuimen toimintojen käynnistäminen edellyttää kuitenkin vielä, että Saksa ratifioi niistä tehtävän sopimuksen.

Yhtenäispatentti tarjoaa uuden vaihtoehdon eurooppapatentin rinnalle. Patentinhaltija voi halutessaan saattaa patentin kerralla voimaan kaikissa yhtenäispatenttijärjestelmässä mukana olevissa maissa.

Yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantulon jälkeen Suomea koskevien patenttien määrä tulee vuosien kuluessa kasvamaan.

Patenttilainsäädännön uudistaminen työn alle

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti kesäkuussa 2022 työryhmän valmistelemaan patenttilainsäädännön uudistusta.
Työryhmä arvioi patenttilain, patenttiasetuksen ja hyödyllisyysmallilain muutostarpeita ja valmistelee ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon.

Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2023 loppuun. PRH on mukana työryhmässä. Osallistuimme vuoden aikana aktiivisesti ryhmän työhön.

PRH mukana kansallisen IPR-strategian ohjausryhmässä

Patenttilainsäädännön kokonaisuudistus on yksi kansallisen aineettomien oikeuksien (IPR) strategian toimenpiteistä.

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen strategiasta maaliskuussa 2022.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti strategian toteutuksen tueksi ohjausryhmän, jossa on edustus keskeisistä ministeriöistä ja virastoista, myös PRH:sta.