Tutkimus tarvitsee säätiöitä
Tehtailija Emil Aaltosen vuonna 1937 perustama säätiö jakaa joka vuosi apurahoina yli kuusi miljoonaa euroa eri tieteenalojen tutkimukselle. Säätiön hallituksen yhdeksän professoria perehtyvät ulkopuolistakin asiantuntijuutta hyödyntäen hakemuksiin, joista hyväksytään noin kymmenesosa, vuonna 2019 kolmisensataa.
Suomessa yksityisten säätiöiden tuki tutkimukselle ja kulttuurille nousee vuosittain yli puoleen miljardiin euroon. Apurahapottia kasvattaa yleishyödyllisten säätiöiden oikeus verohelpotuksiin.
Emil Aaltosen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Sirpa Jalkanen ja varapuheenjohtaja Tuula Tamminen korostavat säätiöiden mahdollisuutta tukea merkitykselliseksi katsomaansa tutkimusta.
"Innovatiivisin tieteenharjoitus voisi kuihtua ilman säätiöiden panosta, joka täydentää akateemisen tutkimuksen julkista rahoitusta", Tamminen sanoo.
Emil Aaltosen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Sirpa Jalkanen ja varapuheenjohtaja Tuula Tamminen sekä säätiön asiamies Kari Mustakallio.PRH valvoo säätiöitä
Säätiöiden asema itsenäisinä oikeushenkilöinä vahvistettiin vuoden 1930 säätiölaissa. Se sisälsi myös määräyksen kirjaamisesta säätiörekisteriin, jonka ylläpito siirtyi oikeusministeriöltä Patentti- ja rekisterihallitukselle vuonna 1995.
Rekisterissä on noin 2 700 säätiötä, joiden toimittamien vuosiselvitysten avulla PRH valvoo, että säätiöt noudattavat lakia ja omia sääntöjään. Avoimuuden vaatimukset tiukentuivat joulukuussa 2015 voimaantulleessa laissa, jonka aiheuttamat sääntömuutokset piti ilmoittaa joulukuuhun 2018 mennessä.
"Samoja periaatteita olemme noudattaneet tähänkin asti, joten uusi säätiölaki aiheutti meille vain vähän muutoksia. Lähipiiriä koskevat säännökset olemme nyt kirjanneet entistä tarkemmin", sanoo Emil Aaltosen säätiön asiamies Kari Mustakallio, perustajan tyttärenpojanpoika.
Aaltonen arvosti tiedettä ja taidetta
Miten 13-vuotiaana suutarinoppiin lähetetystä köyhästä pirkanmaalaispojasta kasvoi Suomen tieteen ja taiteen mesenaatti?
Aaltosen kaksikymppisenä perustama suutarinverstas kasvoi kenkätehtaaksi, ja myöhemmin hän lähti mukaan uuden muovitehtaan (Sarvis) ja konepajan (Lokomo) toimintaan. Vuonna 1917 hän hankki suurmaatilan, joka ravitsi sekä Aaltosen työväkeä että muuta Suomea.
Lannistumatta vastoinkäymisistä Aaltonen jatkoi vuosikymmeniä liikeideoiden kehittelyä ja keräsi taidetta.
Jokaisen säätiön toimintaa ohjaa perustajan tahto. Emil Aaltonen halusi tukea suomenkielistä tutkimusta. Säännöstä tulkittiin aikoinaan yhdessä PRH:n kanssa, ja säätiön hallitus edellyttää nykyisin kaikilta apurahaa hakevilta suomen kielen taitoa.
Aaltosen yritykset ovat lopettaneet tai yhdistyneet muihin, mutta varallisuudella luotu säätiö jatkaa Aaltosen työtä tieteen hyväksi.
Emil Aaltosen Säätiö sr
Vuorineuvos Emil Aaltonen (1869-1949) halusi jakaa työnsä aineellista
tulosta kansakunnan henkisen hyvinvoinnin ja kehityksen hyväksi. Hän
tuki kulttuuria ja taidetta, ja vuonna 1937 perustettu säätiö tukee
laajasti tiedettä ja tutkimusta.
Emil Aaltosen Säätiö sr toimii Pyynikinlinnassa Tampereella. Vuonna 1932
Aaltonen osti kodikseen nyt museona toimivan rakennuksen, jossa
järjestetään näyttelyitä ja tapahtumia.
Teksti: Päivi Helander
Kuvat: Emil Aaltosen Säätiö, Nina Kaverinen