Taloudellinen tilanne pysyi vakaana

PRH saavutti hyvin työ- ja elinkeinoministeriön ja PRH:n välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2020 sovitut taloudelliset tavoitteet.

Hakemus- ja ilmoitusmäärien kasvun ansiosta taloudellinen tilanne pysyi vakaana. Maksullisen toiminnan tulot ja talousarviorahoitus riittivät kattamaan toiminnan menot.

Vuonna 2020 tulot olivat yhteensä 54 miljoonaa euroa ja menot 53,3 miljoonaa euroa. Ylijäämä tuloista ja menoista laskien oli noin 700 000 euroa.

Rahoituksen rakenne

PRH on ns. nettobudjetoitu virasto. Tämä tarkoittaa, että suurin osa toimintakuluistamme katetaan maksuilla, joita perimme esimerkiksi ilmoitusten ja hakemusten käsittelystä ja tietopalveluista. Lain mukaan maksujen tulee kattaa PRH:lle tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kulut kustannuksia vastaavasti.

PRH sai 1,7 miljoonaa euroa määrärahaa kattamaan yhdistysten ja uskonnollisten yhdyskuntien asioiden käsittelystä aiheutuvia menoja. Yhdistysasioiden suoritteet on hinnoiteltu yhteiskuntapoliittisista syistä alle omakustannusarvon.

Saimme määrärahoja myös säätiövalvontaan 650 000 euroa, tietoluovutusten kompensaatioita 214 000 euroa, teollisoikeusrekisterin ylläpitoon 80 000 euroa sekä tekijänoikeuksien yhteishallinnoinnin valvontaan 120 000 euroa sekä tilintarkastusvalvonnan kattamiseen saatu 2,3 miljoonaa euroa.

YTJ-palvelun ylläpitoon saimme 1 miljoonaa euroa siirtona Verohallinnolta ja 1 miljoonaa euroa lisätalousarviossa. Niin ikään lisätalousarviossa saimme myös 250 000 euroa yhdistysrekisterin tietojärjestelmän saavutettavuuden parantamiseen.

Tuottojen jakautuminen tulosalueittain 2020

Toiminnan tuotot ja kokonaiskulut

Tuotto- ja kululaskelmalla toiminnan tuotot olivat yhteensä 54 miljoonaa euroa, jotka koostuivat lähes kokonaan maksullisen toiminnan tuotoista.

Tuotot nousivat edellisestä vuodesta 1,4 miljoonaa euroa. Nousu johtuu etenkin kaupparekisterin ilmoitusmäärien kasvusta sekä yhdistysten sääntö- ja nimenkirjoittajamuutosten sekä tietopalveluiden kysynnän kasvusta.

Toiminnan kokonaiskulut olivat yhteensä 60,1 miljoonaa euroa ja kasvoivat edellisvuodesta noin seitsemän prosenttia.

Suurin kuluerä, henkilöstökulut, oli 28,9 miljoonaa euroa eli noin 48 prosenttia kokonaiskuluista. Henkilöstökulujen suhteellisen osuuden lasku johtuu muiden kuluerien, kuten ostopalvelujen ja poistojen kasvusta.

Toiseksi eniten, 20,9 miljoonaa euroa, käytettiin ulkopuolisten palvelujen ostoihin, jotka kasvoivat noin 2,3 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Nousu johtuu järjestelmien kasvaneista ylläpitomenoista sekä järjestelmien pienkehittämisen kohonneista menoista.

Kulurakenne 2020

Tase

Taseen loppusumma 31.12.2020 oli 29,5 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma kasvoi noin 200 000 euroa, koska kasvaneiden investointien pitkävaikutteiset menot lisääntyivät suhteessa poistoihin.

Taseen vastaavaa-puoli muodostuu lähes kokonaan tietojärjestelmien aktivoiduista kehittämiseristä sekä niihin liittyvistä ICT-ohjelmistoista.

Taseen vastattavaa-puolelle kuuluvat valtion oma pääoma sekä edellisten tilikausien pääoman muutokset PRH:n osalta, yhteensä 14,4 miljoonaa euroa.

Käyttöomaisuusinvestointeihin, lähinnä tietojärjestelmiin, käytettiin vuoden aikana yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa. Investointien määrä laski edellisvuodesta 1,8 miljoonalla eurolla.

Vaihto- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvat lyhytaikaiset saamiset pysyivät edellisvuoden tasolla.