Siirry suoraan sisältöön

Asiakastarina: Kristillinen Taideseura

Yhdistysrekisterin ykkönen täytti sata vuotta

Maaliskuussa 1919 avautuneeseen yhdistysrekisteriin kirjattiin ensimmäisenä kirjailija Hilja Haahden perustama Kristillinen Taideseura. Se laajensi hänen ystävineen vuonna 1902 käynnistämänsä Kolmisointu-yhdistyksen työtä, jonka peruspilarit olivat taide, isänmaallisuus ja kristillisyys.

"Taideseuran tehtävä on alun perin ollut laaja ja yhteiskunnallinen. Kulttuuria haluttiin viedä syrjäseuduille, koko kansalle", sanoo puheenjohtaja Eeva Tikka.

Sihteeri Ansa Kirjavainen huomauttaa, että säännöistä on poistettu tavoite jalostaa kansan taideaistia, mutta seura järjestää yhä taidetilaisuuksia, kulttuuriaiheisia luentoja, retkiä, konsertteja, näyttelyjä ja seminaareja, joiden sanoma on suunnattu kaikille.

Ars Magna -lehden päätoimittajan, Antero Polson mukaan seura on tuonut monipuolista taidetta seurakuntiin. Niiden näkemys taiteista on selkiytynyt.

"Taiteet ymmärretään Jumalan luomistyön heijastuksiksi, lahjoiksi seurakunnille."

Seuran noin 300 jäsentä edustavat kaikkien taiteenlajien ystäviä, harrastajia ja ammattilaisia. Yhteisöjäsen Christian Artists Finland (CAF) kuuluu kansainväliseen verkostoon. Haahden tekijänoikeuskorvausten tuotoista jaetaan tukea taiteilijoille Kristillisen Taidesäätiön kautta.

Seuran 100-vuotisjuhlaseminaarin teemassa "taiteen kosketus" kiteytyy Tikan mukaan taiteen mahdollisuus puhutella ihmistä suoraan, sydämen kielellä. Siksi seurassa uskotaan tulevaisuuteen.

"Merkittävä taide on aina käsitellyt elämän suuria kysymyksiä, eikä uusi sukupolvi tyytyne vähempään. Kristillinen taide vain muuttaa muotoaan", jäsensihteeri Niilo Rantala summaa.

Liikemies, taidemesenaatti Amos Anderson oli Kristillisen Taideseuran jäsen. Niilo Rantala (vas.), Eeva Tikka, Ansa Kirjavainen ja Antero Polso kuvattavina Amos Rex -museossa.


Yhdistysrekisteri on nykyaikainen palvelu

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 yli puolet 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista kuului vähintään yhteen yhdistykseen.

Yhdistymisvapaus taattiin Suomessa vuonna 1906 kansalaisvapausperustuslailla.
Itsenäisyyden alussa annettiin lakiesitys yhdistyksistä, mutta laki, samoin kuin päätös yhdistysrekisterin perustamisesta, lykkääntyi tammikuuhun 1919.

Sadassa vuodessa yhdistysrekisteri on sähköistynyt. PRH neuvoo tarvittaessa yhdistyksiä ilmoituksiin liittyvissä asioissa, mutta sekä tiedonhaku että ilmoitukset onnistuvat itsepalveluna viraston verkkosivujen kautta.

Rekisteröiminen antaa yhdistykselle Polson mukaan avoimuutta ja uskottavuutta.
“Rekisteröitynä olemme osa yhteiskuntaa, ja yhteistyö PRH:n kanssa sujuu hyvin", Kirjavainen täydentää.

Kristillinen Taideseura julkaisi artikkelikokoelman juhlavuotensa kunniaksi. (vas.). Teoksia seuran Lahden alueen taiteentekijöiden näyttelyssä.



Kristillinen Taideseura ry

• Suomen vanhin rekisteröity yhdistys, joka rekisteröitiin 15.3.1919.
• Kirkkopalvelut ry:n jäsen ja vuonna 1978 perustetun Tieteen ja Taiteen Kristillisen Tukisäätiön perustajajäsen.
• Tukisäätiön kautta seura on myöntänyt useina vuosina apurahoja taiteelliseen toimintaan.
• Perusti vuonna 2011 Kristillisen taidesäätiön, jonka tarkoituksena on tukea ja edistää taidekasvatusta, jakaa apurahoja ja tukea taidehankkeita.
• Julkaisee vuosittain ilmestyvää Ars Magna -lehteä.


Teksti: Päivi Helander

Kuvat: Markku Pihlaja, Kikka Miilus ja Nina Kaverinen